Arkisto kohteelle maaliskuu, 2010

Ydinvoimaloiden turvallisuusjärjestelyt kannattaisi olla kunnossa

Posted in Uncategorized on maaliskuu 30, 2010 by ydinv

Teksti: Janne Björklund

Greenpeacen aktivistit marssivat taas Olkiluodon voimalaitosalueelle. Saman päivän iltana uusi ryhmä meni vielä uudestaan alueelle. Tänään tiistaina ryhmä aktivisteja vietti aikaansa yli kuusi tuntia Hästholmenin saarella Loviisan ydinvoimalan läheisyydessä ilman että kukaan puuttui asiaan. Vuonna 2007 aktivistit viipyivät nosturissa useita päiviä ja tarina kertoo että valvomo huomasi aktivistit nosturissa vasta kun he itse soittivat valvomoon.

Youtubesta löytyy video, jossa ajetaan polkupyörällä Loviisan ydinvoimalaitokselle, aivan rakennuksen viereen. Bongasin Greenpeacen valokuvagalleriasta kartan, joka näyttää silloisen reitin voimalaitosalueelle ja reitin aivan laitosten välittömään läheisyyteen.

Eihän meillä Suomessa ole terrorismin uhkaa? Parempi uskoa niin, koska olosuhteet sellaisella olisivat otolliset. Ydinvoimalaan marssiminen on näiden esimerkkien valossa mahdollista ja jopa helppoa. Greenpeace voisi antaa sopuhintaan konsultointiapua?

Venäläinen ydinfyysikko Andrey Ozharovskiy Ecodefence-järjestöstä totesi lehdistötiedotteessa 24.3.2010 seuraavaa:
’Saimme tietoomme Valko-Venäjän energiaministeriöstä että reaktori kestää oikeasti vain pienehkön lentokoneen törmäyksen, vaikka virallisissa papereissa annetaan ymmärtää että se kestäisi mitä vain.’. Järjestö on todennut että Valko-Venäjän ydinvoimahankkeet ovat riski myös naapurimaille. Ohessa kuva virallisesta asiakirjasta, joka näyttää mitä kaikkea reaktori kestää.

Lentokone näyttää täyskokoiselta reittikoneelta, jonka lentoonlähtöpaino on n. 100 tonnia. Tässä asiasta tullut tarkennus:
Question 10. Illustration 6 shows that the containment can stand
against a plane crash, but gives no information about the type of the
plane, etc.

Answer. In the ”AES-2006” project (according to ”SpB AEP”) states: a
plane with weight 5,7 tons and speed 100 m/s (100m/s = 360km/h)

Mainokset

Metsäteollisuus tahtoo ydinvoimaa vientiin

Posted in Uncategorized on maaliskuu 17, 2010 by ydinv

Teksti: Janne Björklund

Metsäteollisuuden oma sähkönkulutusarvio vuodelle 2030 on YLE uutisten mukaan viisi terawattituntia korkeampi kuin Työ- ja elinkeinoministeriön näkemys. Metsäteollisuus on tosin jäävi kertomaan arvioita sähkönkulutuksesta, koska tarkoitus on rakentaa ydinvoimaa vientiin. Sähkömarkkinat ovat yhdistymässä jolloin pörssisähkön hinta nousee. Uusia liiketoiminnan alueita on haettu jo pitkään. Ylimääräiselle tuotannolle löytyy varmasti ostajia euroopasta – hyvään hintaan. Metsäteollisuuden oma sähkönkulutuksen arviointi on hieman sama tilanne kun ydinvoimateollisuus saisi sanella itse montako lupaa tulee – tälläisessä kävellään esimerkiksi ydinenergialain yli.

TEM käyttää pääosin Metsäntutkimuslaitoksen arvioita. Tässä mielenkiintoinen ote (ARVIO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN TUOTANNOSTA JA PUUNKÄYTÖSTÄ VUOSINA 2015 JA 2020, Hetemäki & Hänninen, 2009):

”Lopuksi kiinnitämme huomiota siihen, että aiemmat arviot Suomen metsäteollisuuden tuotannon
ja puunkäytön kehityksestä ovat tyypillisesti yliarvioineet toteutunutta kehitystä. Lähinnä
toteutumassa olevaa kehitystä näyttää olevan Metlan kesäkuussa 2006 julkaistut arviot
(Hetemäki ym. 2006). Nekin tosin näyttävät jo osoittautuvan liian optimistisiksi, vaikka laman
vaikutuksia tuotantoon ei huomioitaisikaan. Odottamattoman laman seurauksena Metlan arviot
tulevat todennäköisesti osoittautumaan selviksi yliarvioiksi.”

Esimerkiksi PVO:lla on selvästi jotain hampaankolossa, toimitusjohtaja Timo Rajala totesi ydinvoima 2010-seminaarissa näin: ”Metlan ennusteisiin minä en isommin usko, se on vähän semmoista kirjoituspöytätyötä”. Kirjoituspöytätyö näyttää kuitenkin kannattavan, koska sillä päästään realistisempiin arvioihin kuin Metsäteollisuuden omilla keinoilla.

Viiden terawattitunnin lisätarve voidaan helposti kattaa lisäämällä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, tuulivoimaa ja biokaasua tai ottamalla käyttöön älykkäitä säästötoimenpiteitä teollisuudessa ja kotitalouksissa.

Nykyiset TEM:n luvut osoittavat, että yhdenkin lisäreaktorin rakentaminen johtaisi ydinsähkön vientiin. Lisätarve vuodelle 2020 on 12TWh, josta on väistämättä puolet lauhdetuotantoa sähköverkon rakenteen vuoksi. Yhdestä lisäreaktorista(n. 13TWh)
menisi siis puolet vientiin.

Metsäteollisuuden vaatimukset tuntuvat myös tuulesta temmatuilta kun huomioidaan että metsäteollisuus omistaa vuonna 2020 väistämättä enemmän sähköntuotantoa kuin kuluttaa – olettaen että OL3 käynnistyy.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimmissa sähkönkulutusskenaarioissa on tapahtunut kysymyksiä herättäviä muutoksia: kotitalouksien ja palveluiden sähköntarvetta on korotettu sekä kaukolämmöntuotannon yhteydessä syntyvän sähkön
määrää on pudotettu, molemmat muutokset on tehty vailla todellisia perusteita. Tämä on johtanut siihen että lisätuotannon tarve on saatu näyttämään 8 TWh suuremmalta.

Vuoden 2030 osalta päätös lisäydinvoimasta tulee tehdä myöhemmin: ydinenergialakia mukaillen emmehän voi nyt tietää onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista rakentaa lisäydinvoimaa vuonna 2020, joka tulisi käyttöön ehkä vuonna
2030 tai hieman sen jälkeen.

Ruotsissa tuulivoimasta rakenteille parin ydinvoimalan tuotanto – samaan hintaan

Posted in Uncategorized on maaliskuu 5, 2010 by ydinv

Teksti: Janne Björklund

Ruotsin hallitus on tehnyt historiallisen suuren päätöksen tuulivoimapuiston rakentamisesta, joka kaksinkertaistaa kertaheitolla Ruotsin tuulivoimakapasiteetin. Puisto tuottaa vuodessa 8-12 TWh, eli enemmän kuin Loviisan ydinvoimalaitokset yhteensä. Erikoista tässä on, että näin valtava sähköntuotanto tulee yhden kunnan, Piitimen kunnan alueelta ja tuulivoimalat vievät tilaa vain 15 neliökilometriä. Koko puiston koko on 450 neliökilometriä. YLE:n mukaan puiston rakentaminen maksaa 40 – 60 miljardia kruunua eli 4 – 6 miljardia euroa.

Mihin Suomessa sitten tulisi rakentaa suuria määriä tuulivoimaa? Jotta päästään tuhansiin megawatteihin, tarvitaan merituulivoimaa. Paras paikka sille on kaistale Uudestakaupungista Oulun eteläpuolelle. Tuulivoimarakentaminen on sijoituspaikkakysymys: vaikka siinä huomioidaan asutus, kulttuurihistoriallisesti tärkeät alueet sekä Finiba että lintujen ruokailualueet, saadaan tuulivoimaa mahtumaan Suomeen aivan riittävä määrä. Suunnittelupöydällä on hankkeita jo lähes 10000 megawatin edestä, poliittinen tahto enää puuttuu.

Olkiluoto 3 tuottaa n. 13 TWh, jos se joskus käynnistetään. Greenwitchin yliopiston professori Stephen Thomas arvioi, että oikea hinta OL3-tyyppiselle laitokselle on yli 7 miljardia euroa. Kustannuskehityksen trendihän on aivan selvä, ydinvoiman kustannukset kohoavat kun kaiken uusiutuvan energian hinta laskee.

Tuulivoimaa ja ydinvoimaa ei tulisi kuitenkaan verrata näin suoraviivaisesti keskenään – kyse ei ole valinnasta niiden välillä, vaan kyse on energiantuotannon siirtämisesta kokonaan uusiutuvalle ja kestävälle pohjalle. Energiatehokkuuden lisäksi tarvitaan kaikkia erilaisia uusiutuvan energian tuotantomuotoja.

Rakentamiskustannusten vertailu ei huomioi kahta asiaa: teknistä käyttöikää ja polttoainetta. Tuulivoima ei polttoainetta tarvitse ja tämänhetkisestä sähkönhinnasta uraanin osuus on vähäinen, mutta tulevaisuudessa se voi olla lähes mitä tahansa. Uraanin maailmanmarkkinahinta on jo heitellyt voimakkaasti, ennustaen hinnannousua. Tekninen käyttöikä on nimellisesti ydinvoimalaitokselle pidempi, mutta jos tarkastellaan niitä 120 laitosta jotka ovat lopettaneet sähköntuotannon, on niiden käyttöikä ollut keskimäärin 23 vuotta. 60 vuoden lupaus tuntuu hieman turhan optimistiselta. Toisaalta tuulivoimala voidaan katsoa nykyään laitoskokonaisuudeksi, jota huolletaan ja päivitetään jolloin käyttöikä piteneen.