Ydinvoima vai kansan tahto?

Monet ääniharavat – Jyrki Katainen, Aleksander Stubb, Timo Soini jne – kannattavat kolmatta lisäydinvoimaa. Onko tämä kansan tahto? Puolueista perussuomalaisilla ydinvoima on jopa vaaliohjelmassa.

Kriittinen suhtautuminen lisäydinvoimaloita kohtaan on lisääntynyt, eikä viime lupakierrokselta kolmatta lupaa kannattaneet edes kokoomuslaiset.

Vain vihreät kokonaan vastaan

Vihreät ovat ainoa puolue, jonka KAIKKI edustajat äänestivät ydinvoimaa vastaan sekä eduskunnassa, hallituksessa että valiokunnissa. Sen lisäksi valtioneuvoston Energia- ja ilmastostrategia, jossa vihreiden Oras Tynkkynen oli vahvana vääntäjänä, osoitti, että uusia ydinvoimaloita ei tarvita.

Se ei riittänyt, vaan eduskunta päätti myöntää kaksi ydinvoimalupaa. Pettymys oli suuri niin äänestä ”Äänestä ydinvoima historiaan” -liikkeessä, jossa olin rakentamassa ydinvoima vastaista kampanjaa, kuin Vihreissä. Se oli yksi suurimmista tappioista ikinä.

Energiantarpeen turvaaminen

Suomalaisen sähkönkulutuksen ongelma on kulutushuiput, eikä ydinvoima ratkaise näitä. Tehokkain tapa kulutushuippujen leikkaamiseen on hintaohjaus. Halvin lisäenergia taas saadaan energiatehokkuuden parantamisella.

Energiatehokkuutta parannettava

Nyt energiaa menee harakoille. Mm. Pöyryn – ja monen muun asiantuntijaselvityksen – mukaan halvin lisäenergia taas tulee energiatehokkuuden lisäämisellä. Niinkin yksinkertaisila keinoilla kuin vanhojen turbiinien uusimisella vesivoimaloissa, ja maakaasuverkon vuotojen tilkitsemisellä ja ennenkaikkea energiatehokkuuden nostaminen eli sähkön
säästö esimerkiksi suosimalla energiapihejä laitteita ja laadukasta, normit täyttävää rakentamista.

Suomen ongelma on kulutushuiput

Suurin haaste Suomessa on kuitenkin sähkönkulutuksen piikit. Piikit nostavat energiantarpeen yhtäkkisesti ja lyhytaikaisesti helposti viisinkertaiseksi. Piikkien vuoksi joudutaan rakentamaan lisävoimaa.

Piikkejä voidaan vähentää mm. hintaohjauksella (energia maksaa enemmän silloin kun sen tuottaminen on kallista) tai vaikkapa jenkkiläiseen tapaan sähköyhtiö myy sinulle halvempaa sähköä siitä hyvästä, että voi kulutuspiikin aikana sammuttaa lämminvesivaraajasi 45 minuutiksi, tai pakastimesi 15 minuutiksi.

Suomessa kokeiltu kulutuspiikkien hallinta sähkön reaaliaikaisella hinnoittelulle oli onnistunut kokeilu. Siinä kuluttaja pystyi päättämään laittaako pesukoneen päälle silloin kun sähkö on kallista vai silloin kun se on halpaa, ja näin kulutuspiikit tasaantuivat huimasti.

Sähkön tarpeen kasvu riippuu paljolti politiikasta. Ruotsissa ja Suomessa oli hyvin samanlainen energiankulutuksen kasvukäyrä, kunnes 1987 Ruotsin energiankulutuksen voimakas kasvu taitettiin poliittis-taloudellisella ohjauksella, ja vuodesta 2001 se on laskenut.

Sähköautoille riittää energiaa

Sähkäautojen ennustetaan lisäävän sähkönkulutusta merkityksettömän vähän, (mm. siksi, että osa latauksesta tapahtuu yöaikaan) Esim. Fortum on
esittänyt sähköautoja kulutushuippuja tasaavana mahdollisuutena, tapana varastoida energiaa, joilloin vaikkapa miljoonan auton akusto voisi sovittaessa myös luovuttaa sähköä.

Tulevaisuuden energiapaletti

Ydinvoimaa markkinoidaan siirtymäkauden energiamuotona. Muissa länsimaissa pääosa uudesta kapasiteetista on uusiutuvia, kun Suomi investoi yhä ”siirtymäkauteen”.

Turve on hiiltä pahempi kasvihuoneilmiön aiheuttaja. Energiapaletin tulee olla monipuolinen, ja sen hinnoittelun tulee kannustaa taloudellisesti ja
ekologisesti kestävään toimintaan.

Ennen ydinvoima lisälupia Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomen sähkön kulutus nousisi vuoteen 2020 mennessä 91 terawattituntiin. Jos
oletetaan metsäteollisuuden rakennemuutoksen muuttuvan ripeäksi tuotannon kasvuksi – mikä on epätodennäköistä –  voisi Suomen sähkön tarve olla noin 96,5 TWh. Tästä nykyinen ja rakenteilla oleva kotimainen tuotantokapasiteetti riittää kattamaan noin 91 TWh, joten ero tuotannon ja
kulutuksen välillä olisi 5,5 TWh.

Vastaavasti huipputehon tarpeen arvioidaan nousevan vuoteen 2020 mennessä noin 16 000 megawattiin. Ennakoitu sähköntuotantokapasiteetti yltää tuolloin 13 700–13 900 megawattiin, joten vajetta jäisi 2 100–2 300 megawattia. Vihreät esittivät mallin, jossa energiantarve katetaan helposti ilman
lisäydinvoimaa:

1) tehostamalla energiankäyttöä, mikä vähentää sähkön ja siten
tuotantokapasiteetin tarvetta (5 TWh ja 1 100 MW huipputehoa)

2) lisäämällä sähkön kysyntäjoustoa, mikä leikkaa kulutushuippuja ja
vähentää huipputehon tarvetta (700 MW)

3) lisäämällä uusiutuvaa energiaa, mikä kattaa jäljelle jäävän kotimaisen
sähköntarpeen (4,5 TWh ja 300 MW huipputehoa). Energiankäyttöä tehostetaan
toteuttamalla energiatehokkuustoimikunnan esitykset, korvaamalla
sähkölämmitystä ja tehostamalla sähkön käyttöä palveluissa ja
kotitalouksissa. Kysyntäjoustoa vauhditetaan edistämällä sähkön
markkinahintaan perustuvaa hinnoittelua.

Uusiutuvaa energiaa lisätään kiihdyttämällä tuulivoiman rakentamistahtia ja metsähakkeen hyödyntämistä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Tuulivoimaa on meillä yli kohta vain kymmenesosa siitä mitä sitä on Ruotsissa.

Näillä toimilla saadaan sähkön tarvetta leikattua yhteensä noin 5 TWh eli yli yhden Loviisan ydinreaktorin vuotuisen tuotannon verran. Huipputehon
tarve vähenee yhteensä noin 1 800 MW, mikä on enemmän kuin rakenteilla olevan viidennen ydinreaktorin teho. Sähkön tuotanto uusiutuvilla lisääntyy
noin 4,5 TWh.

Tarkemmat päätökset 2030-luvun tuotantoratkaisuista ehditään tehdä tulevilla hallituskausilla. Tällä turvataan Suomen sähköntarve ilman lisäydinvoimaa.
Lisäsatsaukset energiatehokkuuteen ja tuuli- ja metsäenergiaan aiheuttaisivat jonkin verran kustannuksia, mutta sähkön kulutuksen väheneminen toisaalta leikkaisi energialaskuja. Viherviennin ja -työpaikkojen kasvu riittäisi kompensoimaan lisäkustannukset.

Uusia työpaikkoja tulevaisuuden energialla

Viennin kannalta Suomen mahdollisuus on tulevaisuuden ympäristöteknologioissa, ei ydinsähkön viennissä. Kansainvälisen HSBC pankin
mukaan ilmastoteknologian myynti vuonna 2009 kasvoi maailmassa 75 prosenttia. Globaalien markkinoiden kasvu on valtava, samoin
vientimahdollisuudet. U.S.A:n presidentti Obama sanoi: ”The nation that leads the world in creating new sources of clean energy will be the nation
that leads the 21st century global economy.” Vienti edellyttää pääsääntöisesti toimivia kotimarkkinoita. Panostamalla cleantech-toimialan
tutkimukseen ja kehitystoimintaan voitaisiin saada 30 000 uutta pysyvää työpaikkaa.

Uusien teknologioiden vienti riippuu myös ydinvoimaratkaisusta. Voimakas, useamman ydinvoimalayksikön lisäkapasiteetin rakentaminen vähentää panostusta uusiutuvaan energiateknologiaan.

Ruotsissa sähkönkulutus ei kasva

Ruotsi taittoi jo vuonna 1987 sähkönkulutuksen jyrkän nousun, eikä Ruotsintalous siitä kärsinyt – päinvastoin. Talouskasvu ja sähkönkulutus
eivät ole tulevaisuudessa sidoksissa toisiinsa. Ydinvoimaratkaisua tulisi tarkastella nimenomaan siinä tulevaisuuden liiketoimintaympäristössä, jossa
työpaikkojen lisäys ja suomalaisen työn ja teknologian vientimahdollisuutemme ovat.

Tukeeko ydinvoimaratkaisu aidosti suomalaista yritystoimintaa ja työllisyyttä, vai saisimmeko parempaa kilpailuetua uusista maailman nopeimmin kasvavista toimialoista: ilmastoteknologiasta, energiatehokkuuden lisäämisestä ja uusiutuvista energiamuodoista?

Tie kulkee kohti hiilipihiä yhteiskuntaa, jossa energiaa ei tuhlata.

Sirpa Siru Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc.
Kuvassa puhun ydinvoiman vastaisessa mielenosoituksessa eduskuntatalon
portailla heti sen jälkeen kun eduskunta oli ydinvoimaluvista äänestänyt.
Vaikka tunnelma oli apea, kehoitin ihmisiä antamaan asiallista
asiakaspalautetta yrityksille, jotka ovat hakemassa ydinvoimalupaa. Vielä
voidaan vaikuttaa.

3 vastausta to “Ydinvoima vai kansan tahto?”

  1. Vihreiden malli korvaa siirtymäajan ydinvoimaa, vaan entäs fossiiliset polttoaineet? Olisiko prioriteettien tarkistamisen paikka?

  2. Fossiiliset polttoaineet – ensimmäisenä hiili ja turve – ovat ilmastonmuutoksen vuoksi suurin haaste. Fossiilisia käytetään yhä paljon sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Kaukolämmön tarve tulee kuitenkin kaikkkien arvioiden mukaan laskemaan mikä vähentää näiden houkuttelevuutta investointikohteena. Osa investoinjista uskoo hiilidoksidin talteenottoon, osa pitää erilaisten varastointikeinoja epävarmoina.

    Vihreiden esittämä malli on hyvin konservatiivinen sähkönkulutuksen suhteen, ja siinä turvataan hyvin mm. Raahen tehtaan sähköntarve (3 prosenttia Suomen sähköntarpeesta) sekä oletetaan metsäteollisuuteen voimakas kasvu – mitä ei kaiketi tule tapahtumaan. Skenaariossa korvataan samalla fossiilisia ekologisemmilla vaihtoehdoilla, mutta olemassa olevan kapasiteetin puitteissa. Potentiaali vihreämpäänkin muutokseen on suuri – kaikki riippu poliittisesta tahdosta, teknologiahan on olemassa.

  3. Vihreät (siis paikallaolleet Vihreät) äänestivät viimeisessä äänestyksessä vastaan, koska sehän on äänestys, jota seurattiin. Asian käsittelyssä joukko seurasi kuuliaisesti johtajaa.

    Jos demarit olisivat vastustaneet ydinvoimaa, olisivat vihreät äänestäneet sen puolesta.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: