Arkisto kohteelle Toukokuu, 2011

The so-called German nuclear phase-out is a fraud

Posted in Uncategorized on Toukokuu 30, 2011 by ydinv

While the German government and some conservative media celebrate the
recent strategy decision of Germany’s leaders to be a consequent
reaction to the atomic disaster in Fukushima and call it an advance,
it is the opposite. With the latest decision of the ruling parties
of Germany a partly extension of the remaining lifetime of the
nuclear reactors will be set by law. The atomic industry receives an
other guarantee for the continuation of nine reactors. And legalizes
new Fukushimas and Chernobyls for at least eleven more years.

Yet not all details of the agreement between the ruling parties are
public, but by now it seems to become a gift of the German government
to the nuclear industry, who already feared to lose now all of their
NPPs. Their is no indication that the closure of the reactors will be
irreversible. In contrast, one or two reactors are supposed to be
kept on stand-by to be possibly reactivated again. After ten years the
nuclear industry could start to negotiate again claiming it would not
be possible to close their NPPs – as they did before, too.

It seems that the arithmetically remaining lifetime of the oldest
nuclear reactors is supposed to be added to the legal lifetime of the
newer ones (which are all very old, too). Even the legal lifetime
capacities of those NPPs which are offline or closed due to accidents
or court decisions will be added to the remaining reactors. As
accidents and incidents are usual in the nuclear industry, the final
year of closure of the last reactor could be even much later than
2022 due to the rule that the interruption time doesn’t count on
their legal lifetimes.

According to the available information about the results of the
negotiations of the ruling parties, those seven nuclear reactors that
have been offline as a consequence of the catastrophe in Fukushima as
well as the Krümmel NPP that has been offline for many years due to a
series of accidents will not be restarted again. This is probably the
only good news, that the government doesn’t dare to restart them –
mass blockades of these reactors had been announced for the point of
time when the moratorium would end.

Falk Beyer
Energy campaigner
Greenkids Germany
Involved to the international Nuclear Heritage Network

Mainokset

Ydinvoima taloudellista vain totalitarismissa

Posted in Uncategorized on Toukokuu 3, 2011 by ydinv

”Ydinvoimalla on nyt eniten tulevaisuutta totalitaarisissa ja autoritäärisissä maissa, joissa valtiolla ja valtionyhtiöllä on perimmäinen päätösvalta ja riskinkanto” kirjoittaa taloustoimittaja Heikki Arola Helsingin Sanomissa (3.5.2011).

USA:ssa 32 vuotta sitten tapahtuneen Harrisburgin onnettomuuden jälkeen ei ole rakennettu yhtään uutta ydinvoimalaa valmiiksi. Länsimaissa aikaisemmin jäätyneitä hankkeita ja uusia alettiin viritellä Suomen aloittamassa ydinvoimabuumissa. Sen katkaisi kuitenkin Fukushiman tapahtumat, jotka osoittivat ydinvoiman taloudellisen riskialttiuden.

Ydinvoiman taloudelliset riskit totalitaarisissa maissa kantaa valtio. Suomessakaan onnettomuuden riskejä ei kateta ydinvoimayhtiöiden taseista, sillä käytännössä TVO ja PVO ovat omavaraisuusasteeltaan hyvin pieniä ja nykyinen pakollinen ydinvastuuvakuutuksen minimisumma on vain noin 190 miljoonaa euroa.

Ydinvoiman omistus on ketjuttunutta, ja vain varsinainen voimayhtiö on korvausvastuussa. Suomessa siis vahinkojen korvauksessa taloudellinen riski ei koske ydinvoimasta hyötyviä tahoja. Laki on susi, ja päästää hyötyjät vahinkovastuusta.

Ketjuttuneisuutta selittää Mankala-periaate, jossa yhtiön omistajat voivat ostaa energiaa omakustannehintaan. Periaate on outo lintu eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Europarlamentaarikko Satu Hassi onkin kysellyt, vastaako se eurooppalaista kilpailulainsäädäntöä. Asia on tärkeä selvittää rahoittajienkin kannalta, sillä se saattaa vaikuttaa ydinvoiman kannattavuuteen.

Suomessa tyypillisiä ydinvoimaloiden osaomistajia ovat monet pienet kunnalliset yhtiöt. Niissä taloudellinen vastuu on viime kädessä veronmaksajilla. Yhtiöiden hallitukset ovat poliittisesti valittuja, eikä taloudellisten riskien hallinta ole aina pienten kuntavetoisten yhtiöiden ydinosaamisaluetta.

Käytännössä päätöksenteko on hajautunutta. Pienyhtiöt joutuvat ”ota tai jätä” -tilanteeseen, jossa neuvottelu ja lisätietojen saaminen on vaikeaa. Vanhat 70-luvulla rakennetut ydinvoimalat ovat olleet hyviä sijoituksia. Uusissa ydinvoimaloissa on kuitenkin toisen luokan taloudelliset riskit. Näistä Suomessa ei ole kokemusta.

Mukana on myös muita yhtiöitä, jotka toimivat jopa elintarvikealalla. Nämä joutuvat arvioimaan myös maineriskin. Yhtiöihin kuuluu mm. Atria, Saarioinen, Fazer, Valio, Myllynparas, Lidl ja osa HOK-elannon liikkeistä. Näiden valinnat riippuvat mm. asiakkaiden suhtautumisesta ja asiakaspalautteesta.

Kansainvälinen rahoituslaitos City Group arvioi ydinvoiman olevan huono sijoituskohde. Taloudelliset riskit jotka liittyvät mm. uuden teknologian rakentamiseen, laitoksen purkuun ja ydinjätteen loppusijoitukseen ovat yhtiön arvioiden mukaan liian suuria. Arvio on tehty jo ennen Fukushimaa.

Suomessa päätöksenteko ydinvoima-asioissa etenee. Päätetyille lisäydinvoimaloille haetaan rahoitusta, ja hankkeet etenevät askel kerrallaan. Myös kolmas lisäydinvoimalan lupahakemus saatetaan tuoda uudelle eduskunnalle. Viimeksi Vihreät olivat ainoa poliittinen ryhmä, joka äänesti kokonaisuudessaan ja kaikilla tasoilla lupia vastaan. Uudessa eduskunnassa istuu nyt kuitenkin 118 kansanedustajaa, jotka ovat sitoutuneet vastustamaan lisäydinvoimaloita. Aika näyttää, kuinka paljon takinkääntöjä tulee.

Kolmannen lisäydinvoiman torppaaminen ei riitä. Uuden hallituksen tulisi säätää laki, jossa vahinkovastuu ulotetaan koskemaan myös niitä, jotka käärivät ydinvoimalasta hyödyt joko riittävän rahaston tai vakuutuksen kautta. Ydinvoiman vahinkovastuuta ei demokraattisessa maassa saa sosialisoida.

Siru Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc.

Kirjoittaja on ydinvoima-aktivisti ja ympäristöpolitiikan ja -liiketoiminnan asiantuntija.